Ensimmäinen osa on vihdoin tullut! Sen mitä on luvassa, saat tietää lukemalla. Mitäpä tässä jaarittelemaan, nauttikaa osasta!

HUOM! Esittelyosassa oli virhe: Toisen sukupolven perijän nimi on Ian. Ivan on hänen kaksois-veljensä.

Oli Ninan ja Lennyn synttärit. Äiti sai kantaa Ninaa ja mummu Lennya.


Linda keinutti Ninaa Göranin hyräillessä. Linda ajatteli että musiikin avulla lapsesta tulisi iloisempi.


Myös Emma keinutteli Lennya, mutta lähinnä sen takia että hän horjui vanhoilla ja huterilla jaloillansa.


Nina ei kuitenkaan kauan vaarin hyräilyjä jaksanut kuunnella vaan päätti pompata ilmaan ja kasvaa.


Ei yhtä ilman toista. Lenny olikin päässyt jo vähän Ninaa edemmäs mutta ketäpä se haittaisi?


Ja Nina (olen kokoajan kirjoittamassa Nita) on ilmetty sisarensa surkeammalla luonteella.


Pienen muodonmuutoksen jälkeen Ninasta kuoriutukin todella suloinen tapaus. Luonne on seuraavanlainen:
sottapytty/siisti : 9
menevä/ujo : 10
toimelias/laiska: 4
leikkisä/vakava: 7
marisija/kiltti: 1


Lennystäkin tuli ihan kiva ja luonne on hyvä.
sottapytty/siisti : 7
menevä/ujo : 7
toimelias/laiska: 10
leikkisä/vakava: 5
marisija/kiltti: 6


Göran kävi antamassa lapsille leluhepan ja auton. Nina varasi hepan automaattisesti itselleen, kun taas Lenny kiirehti autoa kohti.


Kun autot ja hepat kävivät tylsiksi, kaksoset suuntasivat leikkimökkiä kohti. Lenny laittoi mielellään kaikkea suuhun varsinkin nukkeja. Nina puolestaan mietti, paiskaisiko nuken lattiaan vai ei?


Ian pääsi vihdoin töistä ja palkitsi itsensä salaatilla. Poliisina oleminen nälätti, ja salaatti oli tarpeeksi kevyttä jos tahtoi pysyä laihanakin.


Kun salaatit oli syöty ja vaatteet vaihdettu, päätti Ian mennä katsomaan lapsiaan. Hän peitteli pienokaisensa huolella.


Sillä välin uuden kampauksen omaava Nita harjoitti shakkitaitojaan. Se oli kuitenkin hankalaa ilman vastustajaa.


Nina oli todella suloinen tyttö. Kun heräsi, ei huutanut vaan rupesi jokeltelemaan iloisesti.


Linda tahtoi lapsiensa osaavan kaiken tarpeellisen: puhumisen ja kävelemisen. Hän aloitti Lennystä jota oli helppo opettaa. Poika sanoin ensimmäisten viiden sekunnin aikana ensisanansa: äiti. Söpöä!


Myös Nita yritti opettaa pikkusiskoansa, mutta Ninaa näytti kiinnostavan enemmän veljen harjoitukset.

Lopulta Ian otti ohjat käsiinsä ja yritti opettaa Ninaa puhumaan. Nina oli kuitenkin hankala eikä suostunut sanomaan mitään: syöttötuoli, pullo, nalle ja isi olivat liian vaikeita.
- Kuules nyt pikku neitoseni. Kun menet kouluun, siellä ei ymmärretä jos sanot “ Väyttäää” tai “nätkä”, Ian yritti selostaa tosin tuloksetta.


Osasi kyllä Lennykin nyrpistää nenäänsä, joskin todella harvoin.


Emma oli ruvennut höpöttämään puhelimessa kuin joku nuoriso konsanaan. Hän vietti päivät pitkät soitellen vanhoille ystävilleen.
- Oikeastiko? Ei voi olla totta! Minullakin on Sim-Silmästä ostetut lasit! Emma toitotti.

Göran yritti rentoutua kylvyssä. Hän oli jo vanha papparainen jonka jalat olivat huonossa kunnossa ja selkä jomotti. Pieni rentoutuminen pari kertaa viikossa teki hyvää.

-Tule nyt. Äiti ei pure. Ei, älä ryömi! Kävele jaloillasi! Linda opetti Lennya. Lenny ei kuitenkaan näyttänyt tajuavan, mitä järkeä on kävellä kun voi kontatakin?

Nita, Göran ja tässä osassa ulkopuoliseksi jäänyt Leo viettivät aikaa harrastushuoneessa.Göran leikki ballerinaa, Nita luki kokkikirjaa ja Leo pomppi hyppynarulla. Joku outo hyyppä tunkeutui taloon kutsumaan Nitaa kokkikerhoon (vaikka oikeasti se vain halusi kuvaan).


Ian oli jo edennyt kävelemisen opettamiseen.
- Kultaseni, kun menet kouluun ei opettajat voi sinua kantaa ja sinua haukuttaisiin jos kanttaisit maassa! Ian kertoi tylsistyneelle tyttärelleen.


Emma oli kutsunut kylään vanhan ystävänsä Katri Hupilan. Hän halusi tutustuttaa Katria tuleviin perijöihin jotta se vielä jonain päivänä voisi kuulua sukuun.


Myös Göran oli kutsunut ystävänsä kylään. (en muista sen nimeä joten hän on nyt vaikka Kalle) Kalle näytti ihan Joonas Karstalta vanhuksena.


Kalle oli muuten oikein mukava mutta hän vaikutti jotenkin öh… miten sen nyt sanoisi… naiselliselta…


Lindalla on ööh... hauskaa...


Ian oli vihdoin saanut opetettua Ninalle kävelemisen upeat salat. Hän palkitsi tyttärensä leikittämällä häntä.


Sen jälkeen vieraat häädettiin ja ruoka laitettiin pöytään. Aikuiset söivät samassa pöydässä ja lapset oman huoneensa pöydässä. Taaperot jätettiin ruokaa vaille :DD


Lastenhuoneessa Leo heitteli kaikki vihanneksensa Nitaa päin. Nita puolestaan yritti syödä kiltisti kaiken ruoan, vaikka muusi tuntuikin suussa kuivalta.


Aikuisten (ja vanhusten) ruokailu sujui hyvin. Tunnelma oli pikemminkin romanttinen, ainakin vanhusten keskuudessa.


Ja vielä loppukevennykseksi: Emman-ilmeet Gallery part 1!

Kiitos ja kumarrus! Ensi osa tulee kuunvaihteeseen mennessä, enempää en lupaile. Ja muistakaahan kommentoida. PS! Jos tahdot linkittää niin kysy vain. En pure!